Sinisestä on tullut pikkuhiljaa loppukesäinen aseeni mustan kauden aloittamista vastaan. Mitä pidemmälle syksyä kohti mennään, päivien muuttuessa synkeiksi ja sateisiksi ja illat pimeiksi, alkaa musta tuntua petollisen houkuttelevalta. Ja kun sille tielle kerran lähtee, ei paluuta ole - ei ainakaan ennen maaliskuun raa'an kirkkaita päiviä.
Juuri tästä syystä mustan välttely tuntuu juuri tähän aikaan vuodesta merkitykselliseltä: en anna ihan vielä periksi syksylle ja kesän loppumiselle. Ja sen huomaa muutama päivä sitten ilta-auringossa kuivuneesta pyykistä.
Taaimpana Espritin sininen pitkähihainen trikoomekko, jossa kietaisuyläosa, sen edessä myös Espritin lyocellista tehty paitamekko, ohutta farkunsinistä kangasta oleva paitapusero on Vero Modan ja ryppyhihainen t-paita Andiatan. Kaikki olleet ahkerassa käytössä tänä kesänä.
Sateen ropistessa juuri nyt ikkunaan tekisi mieli vetää päälle musta villatakki ja pysyä sen sisällä. Ehkä saan jo antaa periksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti